Hiihtoretki Palojoensuun Rökäskodalle

MIKÄ: Rökäskodalle vievä perinteisen tyylin hiihtolatu

MISSÄ: Palojoensuu, Enontekiö

MILLOIN: Marras-/ joulukuulta huhtikuulle, ajetaan lumisateiden jälkeen

KENELLE: Rauhallisesta hiihtelystä nauttiville pertsan harrastajille

KAUANKO: Kylältä Rökäskodalle 6,5 km yhteen suuntaan

PALVELUT: Rökäskota, jonka pihapiirissä nuotiopaikka, huussi sekä puuliiteri (ei aktiivista puuhuoltoa)

Palojoensuu. Kylä valtatien varrella. Tien varrella autioita taloja, joiden pihoista ei ole enää ketään luomassa lumia. Paksun pölyn peittämiä ikkunoita. Seinällä menneeseen aikaan pysähtynyt kello.

Vaikka ensisilmäykseltä Palojoensuu saattaa vaikuttaa hiljaiselta kylältä, sykkii sen kuoren alla elävä talkoohenki. Siitä yhtenä osoituksena on Rökäskodalle vievä latu, jota kylän aktiiviset eläkeläiset ovat asukkaiden iloksi ajaneet jo useana talvena lumisen ajan verran marras-/ joulukuulta huhtikuulle asti.

Tilaisuus päästä Palojoensuuhun ulkoilemaan koitti eräänä huhtikuisena lauantaina Hetan Ladun järjestäessä hiihtoretken Rökäskodalle aktiivisten Palojoensuun kyläläisten avustuksella. Saavuimme kimppakyydillä Hetasta ja löysimme hyvin merkatun parkkipaikan Oskarintien alkupäästä. Ladulle pääsee kahdesta kohtaa: Oskarintien alusta sekä Villenpolun ja Oskarintien risteyksestä.

Perinteiselle tyylille soveltuva kapea latu on profiililtaan helppo pienten mäkien rytmittäessä hiihtoa. Törmätessään kahden ladun risteykseen on jatkettava suoraan päästäkseen Rökäskodalle. Hetken aikaa kelkkaurat ja sähkölinja seurailevat latua, mutta matkan edetessä puusto alkaa vanhentua ja maisema monipuolistuu soiden ja harjumuodostelmien vuorotellessa ympärillä.

Hiihdellessäni pysähdyin kuuntelemaan lintujen laulua pitkän, hiljaisen talven jälkeen. Talitintti lauloi titityytään yhdellä oksalla ja toiselta vastasi lapintiaisen karhea ”tsäätsää”. Aurinko lämmitti selkää kapean ladun puikkelehtiessa puiden luomien varjojen yli. Kevät oli tullut, siitä ei ollut enää epäilystäkään.

Noin puolivälissä matkaa latu kulkee aivan Palojoen jyrkän rantatörmän reunaa seuraillen. Hiihtäessämme erään suon laitaan sen yli kantautuva savun haju paljasti, ettei kota ollut enää kaukana. Saapuessamme sen pihaan ensimmäiset hiihtäjät istuivat jo nuotion ympärillä paistamassa makkaraa ja nokipannu kuumeni kodan sisällä.

Rökäskodalle pääsee sulan maan aikaan myös autolla Palojoensuun kylältä erkanevaa 3,2 km pituista soratietä pitkin. Talvella tietä ei aurata. Kota on melojien ja veneilijöiden saavutettavissa myös Palojoelta käsin. Vierailijoita pyydetään raapustamaan puumerkkinsä kodan ulkoseinustalta vanhasta postilaatikosta löytyvään vieraskirjaan. Kodan pihapiirissä sijaitsevat myös huussi ja puuliiteri, jolla ei ole aktiivista puuhuoltoa.

Paluumatka tuntui lyhyemmältä kuin menomatka ja 13 km hiihtokilometriä rikkaampina saavuimme takaisin autolle. Voin lämpimästi suositella Rökäskodan latua kaikille rauhallisesta hiihtelystä pitäville, joille matkaa ja nopeutta tärkeämpää on ympäröivästä luonnosta ja raikkaasta ulkoilmasta nauttiminen. Iso kiitos ladun ylläpitäjille. Teette hyvää työtä!